Salpalinja Kainuussa

Tekstit Mikko Rahikkala
Kuvat ja kuvatekstit Osmo Korhonen
Julkaisija Kainuun Sanomat
Lähteet
- Salpalinjan perinneyhdistys ry: Matka Salpalinjalle
- Anssi Vuorenmaa: Museoviraston inventointiraportti
- Heikki Rytkölä: Piirteitä Kainuun linnoitustöistä toisen  maailmansodan aikana
- Reino Arimo: Suomen linnoittamisen historia 1918-1944
- Raimo Sillanpää - Tauno Oksanen: Salpalinnoitteet 10. Prikaatin alueella Nurmes-Kuhmo-Lieksa.
Sivustolle muokannut Jaakko Rytty

Salpalinja2.jpgLähtökohta

 

 

Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 Moskovan rauhaan oli Suomen rauhanehtojen mukaan luovutettava Neuvostoliitolle osia alueestaan, kuten Petsamon Kalastajasaarento, osia Sallan ja Kuusamon kunnista, osan Laatokan Karjalan ja Karjalan kannaksista sekä itäisen Suomenlahden saaret. Lisäksi Hankoniemi oli vuokrattava Neuvostoliitolle. Alueluovutuksissa Suomi menetti puolustuksen kannalta edulliset maastoalueet Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella. neuvostoliiton alueelle jäivät kaikki itsenäisyyden aikana ja varsinkin ennen talvisotaa tehdyt linnoitteet.
 

 

 

Tilanne Euroopassa ja myös Suomen lähialueilla oli jännittynyt. Rauhanteosta huolimatta sodanuhka oli edelleen ilmeinen. Niinpä jo 22.3., runsas viikko talvisodan päättymisen jälkeen, ylipäällikkö sotamarsalkka Mannerheim ja ylin johto päättivät itärajan linnoittamisesta Suomen lahdesta Savukoskelle. Tätä puolustuslinjaa, noin 1 200 km pitkää linnoitteiden ketjua kutsutaan Salpalinjaksi. 10.7.1944 ylipäällikkö vahvisti kenraali Oeschin esityksestä puolustusaseman nimeksi "Suomen Salpa", mutta yleisesti se tunnetaan nimellä Salpalinja tai Salpa-asema.

Mikä on Salpalinja?

Salpalinja koostuu kolmesta eri aikaan, eri paikkaan ja eri lailla rakennetusta puolustuslinjasta. Varsinaista Salpalinjaa ryhdyttiin rakentamaan huhtikuussa 1940 Suomenlahdelta Savukoskelle ja linnoitustyöt päättyivät jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941, koska liikekannallepano vei joukot, aseet ja koneet. Tehtyjä laitteita pidettiin kuitenkin kunnossa. Asemaa oli parhaimmillaan ollut rakentamassa 35 000 miestä ja 2 000 lottaa. Työmaa on edelleenkin Suomen kaikkien aikojen suurin.
 

Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 muutti linnoitussuunnitelmat. Keskeneräinen asema piti saada nopeasti kuntoon ja siihen käytettiin 5 500 - 6 000 miestä.

Aselepo astui voimaan Suomen puolella 4.9.1944 ja linnoitustyöt määrättiin lopetettavaksi 24.9.1944. Linnoitusjoukkoja ryhdyttiin kotiuttamaan, mutta vetäytyvä kenttäarmeija ryhmittyi osin Salpalinjaan tukeutuen puolustukseen ja jatkoi linnoittamista kotiuttamiseen saakka.

Salpalinjalle rakennettiin yhteensä n.760 betonista tai kalliorakenteista kestolaitetta. Kenttälaitteista mainittakoon mm. 800 majoituskorsua ja 1250 konekivääripesäkettä.
 
 
Haukiperan_panssarieste.jpgSalpalinja Kainuussa
Kainuussa Salpalinjaa rakennettiin Suomussalmen ja Kuhmon kuntien alueille. Molemmissa kunnissa Salpalinjan rakentaminen tarkoitti lähinnä puolustuksen kannalta tärkeimpien tiesuuntien linnoittamista kenttälinnoitteilla ja kiviesteillä. Järeämpiä kantalinnoitteita, kuten teräsbetonisia korsuja, oli tarkoitus tehdä ainoastaan Suomussalmelle Haukiperän etelärannalle Värjänsalmeen ja Kuivassalmeen. Lisäksi Suomussalmen Linnasalmeen määrättiin kesäkuun alkupuolella 1941 rakennettavaksi teräsbetonikorsuja, mutta jatkosodan alettua varsinaisia linnoitustöitä ei ehditty aloittaa. Jatkosota keskeytti myös edellä mainitut Haukiperän vesistölinjan etelärannan linnoitustyöt. Kiviesteitä lukuun ottamatta Kuhmoon ei tehty lainkaan kantalinnoitettuja puolustusasemia. Suomussalmen ja Kuhmon alueita linnoitettiin erilaisin kenttälinnoittein jo talvisodan ja paikoin jo talvisotaa edeltäneen YH:n aikana (Ylimääräiset Harjoitukset tai Ylimääräiset Kertausharjoitukset lokakuussa 1939). Tämän ajan linnoitteet muodostivat eräänlaisen pohjan välirauhan aikana rakennetulle Salpalinjalle, josta syystä on perusteltua tuoda ne esiin varsinaisen Salpalinjan rakentamisen yhteydessä.

Salpalinja Kuhmossa
 
Kuhmoon salpalinja rakennettiin välirauhan aikana vihollisen todennäköisimpiin hyökkäyssuuntiin ja pääosin paikoille, joita oli jo YH:n ja talvisodan aikana linnoitettu. Uhatuimpia olivat edelleen idästä Saunajärveltä, Kiekinkoskelta ja Lentiirasta Kuhmoon tulevat tiesuunnat. Myös Kuhmon suunnalta länteen johtanut Tervasalmen-Nurmesjärven puolustuslinja Ontojärven tasalla sai lisävahvistuksia välirauhan aikana.
Jatkosodan aikana näissä vuosina 1939-1940 rakennetuissa puolustusasemissa ei kuitenkaan taisteltu, sillä Kuhmossa suomalaiset joukot etenivät heti jatkosodan alettua Neuvostoliiton alueelle.

Kuhmosta löytyy linnoitusten jäänteitä mm. seuraavista paikoista:
 
Näistä varsinaiseen Salpalinjaan lasketaan kuuluvaksi Saunajärven ja Jyrkänkosken linnoitteet.

Salpalinja Suomussalmella
 
Talvisodan aikana rakennettiin myös Suomussalmella runsaasti puolustusasemia pohjoiseen, länteen ja etelään lähtevien teiden suunnissa. Edelleen talvisodan aikana linnoitettiin Kiannanniementien suunnassa Linnansalmessa ja Hallasenahontien suunnassa. Välirauhan aikana Linnansalmen puolustusasemaa täydennettiin uusilla kenttälinnoitteilla ja suunniteltiin myös järeämpien kantalinnoitteiden rakentamista. Kuten Kuhmossa ei Suomussalmenkaan puolustusasemissa taisteltu jatkosodan aikana.

Suomussalmelta löytyy linnoitusten jäänteitä mm. seuraavista paikoista:
 
1. Sakara (Hyrynsalmi)
2. Varisjärvi
3. Vuokkijärvi
4. Linnansalmi
5. Saarijärvi
6. Haukiperä
7. Tyynelä
8. Purasjoki
9. Kuurtola
10. Kovajärven-Alajärven kannas
11. Peranka
12. Puras-Purasjoki
Suomussalmen puolustusasemista Salpalinjaan kuuluviksi lasketaan Puras-Purasjoki ja Haukiperän linnoitteet.
Kuvia ja karttoja Kainuun Salpalinjasta

Pohjois-Suomen Ryhmän linnoitustyöt talvisodan aikana.

Oheiset kuvat on otettu vuoden 2006 elo-syyskuussa. Parempi aika kuvauksille olisi ollut alkukesä, jolloin pensaat olisivat olleet lehdettömiä ja kohteet olisivat tulleet paremmin esiin maastosta.

Karttapiirustukset perustuvat Anssi Vuorenmaan Museoviraston inventointiraporttiin ja Raimo Sillanpään ja Tauno Oksasen teokseen Salpalinnoitteet 10. Prikaatin alueella Nurmes-Kuhmo-Lieksa.
Pohjois-Suomen Ryhmän linnoitustyöt talvisodan aikana.
 
Salpalinjan asemat Kainuussa

Varsinaisiksi Salpalinjan asemiksi Kainuussa lasketaan Kuhmossa Jyrkänkoski ja Saunajärvi ja Suomussalmella Haukiperä ja Purasjoki

Jyrkankoski1.jpgJyrkänkoski
  1. konekivääripesäke ja taisteluhautoja
  2. taisteluhautaa 41 m
  3. matalaa taisteluhautaa 78 m
  4. kk-pesäke, taisteluhautaa 18 m, majoitusalue
  5. kaksi katettua korsua ja taisteluhautaa
  6. teltanpohjakuoppia, kaksi suurta kaivantoa, taisteluhautaa 27 m
  7. katettu kk-pesäke, 42 m ja 25 taisteluhautaa
  8. katettu kk-pesäke, 29 m taisteluhautaa, yhdyshautaa, sirpalesuoja
  9. hyökkäysvaunueste, kiviset panssariesteet, taistelupoteroita
  10. 200 m taisteluhautaa, kaksi korsua tai sirpalesuojaa
  11. matalaa taisteluhautaa 163 m, korsu
  12. korsu
  13. taiseluhautaa 128 m, yhdyshauta ja korsu
  14. taisteluhautaa 42 m, korsu ja 12 m juoksuhautaa
Silta.jpg
Kuvakoelma Jyrkänkoskelta

Valokuva-albumi Napsauta linkkiä ja katso

Diasarjana Diasarja-painikkeesta
Yksittäin Napsauta 1. kuvaa ja nuolilla seuraviin. Ehdit lukea tekstit
Paluu sivuillemme selaimen sivuhistoriasta




Saunajärvi

Saunajarvi1.jpg

  1. konekivääripesäke
  2. tykkiasemat
  3. konekivääripesäke
  4. linnoitusväen sauna
  5. konekivääripesäke
  6. täisauna
  7. korsu
  8. miehistösuoja
  9. hevostalli
  10. yhdyshauta
  11. tykkiasema
  12. korsu
  13. konekivääripesäke
  14. yhdyshauta
  15. miehistösuoja
  16. teltan pohjat
  17. perunakellari
  18. korsu
  19. konekivääripesäkkeet
  20. taisteluhauta
  21. miehistöparakki
  22. korsu
  23. konekivääripesäke
  24. panssarieste
  25. sirpalesuoja
  26. entisöity kk-pesäke
  27. entisöity korsu
  28. piikkilankaeste
  29. konekivääripesäke
  30. taisteluhauta
  31. korsu
  32. konekivääripesäke
  33. ammus- ja varusvarasto
  34. kanttiini
  35. taisteluhauta
  36. upseerien parakki

Kartan kohteissa on 10 kk-pesäkettä, 6 korsua, 2 tykkiasemaa ja 4 miehistö- tai sirpalesuojaa

Sj_pesake.jpg
Saunajärven, Purasjoen ja Haukiperän asemat

 

Valokuva-albumi Napsauta linkkiä ja katso

Diasarjana Diasarja-painikkeesta
Yksittäin Napsauta 1. kuvaa ja nuolilla seuraviin. Ehdit lukea tekstit
Paluu sivuillemme selaimen sivuhistoriasta



 
Muita luetteloituja talvisodan puolustusasemia Kainuussa
 
Saunajärven, Jyrkänkosken, Purasjoen ja Haukiperän Salpalinjaan laskettavien puolustusasemien lisäksi Musesovirasto on luetteloinut seuraavat puolustusasemat, joista läntisin on Sakaran asema Hyrynsalmella.

Kuhmo

  1. Löytövaara-Löytöjärvi kannas
  2. Saunajärven Louhenjoki
  3. Luvenlahti
  4. Sivakka
  5. Rastinkylä
  6. Syväjärvenkannas
  7. Kiekinkoski-Tyrävaara
  8. Hanhela
  9. Jämäsjoki
  10. Sumsa
  11. Tervasalmi
  12. Siikalahti
  13. Rommakko

Suomussalmi

  1. Sakara (Hyrynsalmi)
  2. Varisjärvi
  3. Vuokkijärvi
  4. Linnansalmi
  5. Saarijärvi
  6. Tyynelä
  7. Kuurtola
  8. Kovajärven-Alajärven kannas
  9. Peranka
  10. Puras-Purasjoki

 

Louhenjoki.jpg
Muita Kainuun linnoiteita


Valokuva-albumi Napsauta linkkiä ja katso

Diasarjana Diasarja-painikkeesta
Yksittäin Napsauta 1. kuvaa ja nuolilla seuraviin. Ehdit lukea tekstit
Paluu sivuillemme selaimen sivuhistoriasta