Kolme sukupolvea maanpuolustustyötä
Kuvat ja kirjoitukset on otettu Kenttäpostin juhlalehdestä, joka julkaistiin torstaina 26. huhtikuuta 2007.
Sodan käyneet miehet perustivat Kuhmon reservinaliupseerien yhdstyksen. Perustava kokous pidettiin vanhan suojeluskuntatalon Korpilinnan kerhohuoneessa 24. päivänä helmikuuta 1957.
Ylikersantti Aarne Eskelinen valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodeksi 1957.
Kokous vailitsi johtokuntaan kersantti Matti Romppasen, ylikersantti Joel Tikkasen, alikersantti August Materon, väapeli EinoTervosen, vääpeli Lauri Leppäsen, ylikersantti Matti Räsäsen, kersantti Eino Niskasen ja ylikersantti Eino Väätäisen.
Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin ylikersantti Vilho Kaikkonen ja alikersantti Hetki Pura ja varamiehikseen kersantti Lauri Liukku ja ylikersantti Tauno Pitäjämäki.
Kokousilmoitukset päätettiin julkaista Kainuun Sanomissa ja kunnan yleisillä ilmoitustauluilla.
Alkuvuosien toimintaa.
Ensimmäinen vuosikokous pidettiin 3O.3. l958 Aug. Korhosen kerhohuoneessa. Kokousväki suunnitteli naisjaoston perustamista ja päätettiin tehdä retki Talvisodan Kuhmon taistelualueille.
Naiset olivat ahkerasti toirninnassa mukana jo elokuussa 1958, jolloin Kuhmossa järjestettiin Kuhmon taistelijoiden asevelijuhlat ja paljastettiin muistomerkki Kilpelänkankaalla.
Johtokunta päätti kokouksessaan 9.l2.l959 asettaa kunniavartion sankariristille aina jouluaaton aikaan. Vartio päätettiin järjestää yhdessä reserviupseerikerhon kanssa.
Vuosina 1961 ja 1962 suunniteltiin oman kokoustilan tai kesämajan rakentamista. Yhdistys kokoontui Ravintola Kuuselassa.
Maaliskuussa 1963 johtokunta suunnitteli varainhankintaa ja päätettiin varata Korpilinnan ja työväentalon salit iltamia varten.
Naisjaosto päätti 16.1.1964 kokouksessaan vuoden 1964 toiminnastaan. Käsityöillat pidetään kerran kuussa, pikkujoulujuhlat järjestetään Korpilinnassa ja tanssilava vuokrataan yhden sunnuntain ajaksi kesällä.
Vuosikokouksessa 24.1.1965 Ravintola Kuuselassa oli paikalla 37 aliupseeria. Kokousväki keskusteli mielenkiinnolla oman lipun hankkimisesta.
Yhdistyksen vuosikokous, joka pidettiin 23.1.1966 Säästöpankin kerhohuoneessa, päätti perustaa oman lipun hankkimiseksi lippurahaston.
Oman lipun alle
Yhdistyksen lipun naulaustilaisuus pidettiin lauantaina 18.5.1968 Korpilinnassa. Lippu vihittiin käyttöönsä sunnuntaina 19. toukokuuta Kuhmon kirkossa. Samana päivänä pidettiin myös yhdistyksen 10-vuotisjuhlat.
Lääninrovasti Veikko Huttunen vihki yhdistyksen lipun välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
Yhdistyksen 10-vuotisjuhla pidettiin iltapäivällä seurakuntatalolla.
Yhdistyksen kirjanpitäjä pankinjohtaja Kauko Huusko totesi pitämässään juhlapuheessa mm: tammikuussa 1959 perustettu naisjaosto on toiminut yhdistyksen huomattavana tukena.
Huusko totesi puheessaan, ettei yhdistys ole perustettu vain sodassa olleita varten, vaan siihen ovat nuoremmatkin tervetulleita.
Nuoret eivät ole eläneet vieraan vallan alaisina, eivät tunne isänmaallisuutta samanlaisena kuin paljon nähnyt vanhempi sukupolvi.
Lippu yhdistää ja sen ympärille kokoonnutaan puolustamaan lipun sisältämää aatetta. Rakennusmestari Arvo Rissanen on suunnitellut ja piirtänyt yhdistyksen lipun.
Perinteitä toimintaa ja uusia tuulia
Yhdistyksen toimintaan oli kuuluneet kunniavartiot, osallistuminen maanpuolustusjuhlille ja mm. kaatuneitten muistopäivän tapahtumien järjestäminen. Jäsenistöä osallistuu reservinaliupseeripiirin järjestämiin koulutustapahtumiin. Yhdistys järjesti jäsenilleen myös virkistystapahtumia yhdessä naisosastonsa kanssa.
Urheilu aktivoi jäsenistöä. Suunnistus, ammunta, hiihto ja ampumahiihto olivat suosittuja lajeja.
Vuoden 1969 vuosikokouksessaan suunniteltiin Reservialiupseerien osaston perustamista Lentiiraan ja tammikuussa 1971 heräsi ajatus oman lehden julkaisemisesta. Tämäkin hyvä suunnitelma jäi vielä tässä vaiheessa teoriatasolle.
Jäsenkehitys oli 1960-luvulla positiivista ja jäsenmäärä kasvoi ollen 100 maksanutta jäsentä.
Seuraavalla vuosikymmenellä toiminta ja jäsenkehitys hiljaa hiipuivat. Vuoden 1984 lopulla yhdistyksessä oli 74 maksanutta jäsentä.
Vuoden 1985 aikana aliupseerien naisosasto alkoi jälleen herätellä toimintaansa. Naisia aktivoivat Kerttu Sievänen, Ritva Karikko, Liisa Tiiliharju ja myöhemmin Aila Kyllönen, Pirjo Heikkinen ja Merja Suominen.
Yhdistyksen Kenttäpostilehti ilmestyi ensimmäisen kerran 15. päivänä huhtikuuta 1986. Yhdessä naisosaston kanssa pidettiin yhdistyksen 30-vuotisjuhlat Kontion koulun juhlasalissa. Tilaisuudessa palkittiin runsaasti 1950-70-luvun toimitsijoita.
Yhdistys järjesti 2.-3.12.1989 yhdessä reserviupseerien kanssa Talvisodan muistonäyttelyn, johon tutustui reilut 1300 vierailijaa. Samana vuonna oli myös haastateltu talvisodan taistelijoita.
Reserviläisjärjestöt toimivat ensimmäisen kerran Jyrkänkosken talvisotatukikohdassa heinäkuussa 1990. Vaatimattomaan Kuhmon taisteluista kertovaan näyttelyyn tutustui reserviläisten ällistykseksi 18 päivän aikana yli 6000 matkailijaa. Ihmisten kiinnostus lähihistoriaamme oli herännyt - myös televisio tarjosi Talvisodan taisteluista kertovia ohjelmia.
Marraskuussa 1990 järjestettiin Kainuuntie 99:n tiloissa upseerien kanssa Sota-ajan nainen -näyttely. Näyttely sai hyvän suosion ja siihen kävi tutustumassa mm, satoja koululaisia. Maaliskuun 13.. päivänä samoissa tiloissa avattiin pysyvä Kuhmon Talvisotanäyttely, joka myöhemmin siirtyi kaupungin uusiin tiloihin vastavalmistuneeseen Moni-Toriin.
Heinäkuussa 1991 toimittiin jälleen Jyrkänkosken talvisotatukikohdassa. Naiset olivat mukana järjestämässä kanttiinipalveluja matkailijoille. Kolmen viikon aikana kävi liki 5700 vierailijaa.
Maaliskuun 1992 aikana Kuhmon reserviläiset järjestivät kaksi kertaa opastetun ja ohjelmallisen Kuhmon Talvisotakierroksen. Saunajärven koulun maastoon perustettiin mm. venäläisten laavukylä.
Vieraina kävivät Jyväskylän seudun ja Kainuun reserviläiset.
Kesällä 1992, jälleen heinäkuussa kolme viikkoa toimittiin Jyrkänkoskella, jossa vierainamme kävi liki 5500 matkaajaa.
Uusi Korpilinna
Jo yhdistyksen toiminnan alkuvuosina pohdittiin oman toimitilan hankkimista. Kuhmon Reservinaliupseerit ry päätti lokakuun 1992 kokouksessaan majan rakentamisesta Jyrkänkoskelle.
Metsähallituksen kanssa sovittiin majan sijoittamisesta tukikohdan maastoon. Hankkeesta otettiin yhteyttä myös veteraaneihimme, oliko suotavaa rakentaa maja Talvisodan taistelupaikalle. Veteraanit vastasivat, että paikka oli erinomainen. Nimeä pohdittaessa tiedustelimme veteraaneilta, olisiko Korpilinna oikea nimi yhdismajallemme, niin he tyytyväisinä ilmoittivat nimen olevan hyvän kyseiselle paikalle rakennettavalle reserviläimajalle.
Paperihommista selvittyä, talvella 1993 Tapio Karikon rekalla alettiin kerätä Kuhmosta lahjoituksina saatuja rakennuspuita. Maaliskuun 8. päivänä 1993 aloitettiin majan kehikon rakentaminen Jyrkänkosken lanssilla vanhan sotatien pohjalla.
Lumien sulettua suoritettiin pohjatyöt majan tulevalla tontilla, kehikko purettiin ja siirrettiin koottavaksi tontilleen.
Rakennustoiminta toteutui pitkälti talkoilla 35 miehen antamalla panoksella. Jyrkän miehet Matti Pääkkönen ja nyt jo edesmennyt Eino Hirvilahti uurastivat talkoissa maaliskuulta aina majan valmistumiseen saakka.
Rovasti Timo Löytty vihki Korpilinna majan 20. päivänä marraskuuta 1993 satapäisen vierasjoukon läsnä ollessa. Monet tahot muistivat juhlapäivänä majan hankkinutta yhdistystä. Nöyrä toivomuksemme, että majastamme tulisi elävä maja, on toteutunut vuosien saatossa.
Kokouksessa oli mukana yksitoista reservinailiupseeria Kuhmosta ja kaksi edustajaa Kajaanin reservi!äisjarjestöistä ja yksi Kuhmon reserviupseereista.
Ylikersantti Aarne Eskelinen, joka oli kokoonkutsuja, avasi kokouksen Luutnantti Eero Eskelinen ja kersantti Karjalainen Kajaanista kertoivat yhdistystensä toiminnasta.
Kokous päätti yksimielisesti perustaa Kuhmon reservinaliupseerien yhdistyksen, jonka nimeksi päätettiin hyväksyä Kuhmon Reservinaliupseerit ry.
Kokouksen puheenjohtaja Aarne Eskelinen luki Reservin Aliupseerien Liiton mallisäännöt, jotka päätettiin hyväksyä pienin muutoksin perustetun yhdistyksen säännöiksi .Ylikersantti Aarne Eskelinen, joka oli kokoonkutsuja, avasi kokouksen Luutnantti Eero Eskelinen ja kersantti Karjalainen Kajaanista kertoivat yhdistystensä toiminnasta.
Kokous päätti yksimielisesti perustaa Kuhmon reservinaliupseerien yhdistyksen, jonka nimeksi päätettiin hyväksyä Kuhmon Reservinaliupseerit ry.
Ylikersantti Aarne Eskelinen valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodeksi 1957.
Kokous vailitsi johtokuntaan kersantti Matti Romppasen, ylikersantti Joel Tikkasen, alikersantti August Materon, väapeli EinoTervosen, vääpeli Lauri Leppäsen, ylikersantti Matti Räsäsen, kersantti Eino Niskasen ja ylikersantti Eino Väätäisen.
Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin ylikersantti Vilho Kaikkonen ja alikersantti Hetki Pura ja varamiehikseen kersantti Lauri Liukku ja ylikersantti Tauno Pitäjämäki.
Kokousilmoitukset päätettiin julkaista Kainuun Sanomissa ja kunnan yleisillä ilmoitustauluilla.
Alkuvuosien toimintaa.
Ensimmäinen vuosikokous pidettiin 3O.3. l958 Aug. Korhosen kerhohuoneessa. Kokousväki suunnitteli naisjaoston perustamista ja päätettiin tehdä retki Talvisodan Kuhmon taistelualueille.
Naiset olivat ahkerasti toirninnassa mukana jo elokuussa 1958, jolloin Kuhmossa järjestettiin Kuhmon taistelijoiden asevelijuhlat ja paljastettiin muistomerkki Kilpelänkankaalla.
Johtokunta päätti kokouksessaan 9.l2.l959 asettaa kunniavartion sankariristille aina jouluaaton aikaan. Vartio päätettiin järjestää yhdessä reserviupseerikerhon kanssa.
Vuosina 1961 ja 1962 suunniteltiin oman kokoustilan tai kesämajan rakentamista. Yhdistys kokoontui Ravintola Kuuselassa.
Maaliskuussa 1963 johtokunta suunnitteli varainhankintaa ja päätettiin varata Korpilinnan ja työväentalon salit iltamia varten.
Naisjaosto päätti 16.1.1964 kokouksessaan vuoden 1964 toiminnastaan. Käsityöillat pidetään kerran kuussa, pikkujoulujuhlat järjestetään Korpilinnassa ja tanssilava vuokrataan yhden sunnuntain ajaksi kesällä.
Vuosikokouksessa 24.1.1965 Ravintola Kuuselassa oli paikalla 37 aliupseeria. Kokousväki keskusteli mielenkiinnolla oman lipun hankkimisesta.
Yhdistyksen vuosikokous, joka pidettiin 23.1.1966 Säästöpankin kerhohuoneessa, päätti perustaa oman lipun hankkimiseksi lippurahaston.
Oman lipun alle
Yhdistyksen lipun naulaustilaisuus pidettiin lauantaina 18.5.1968 Korpilinnassa. Lippu vihittiin käyttöönsä sunnuntaina 19. toukokuuta Kuhmon kirkossa. Samana päivänä pidettiin myös yhdistyksen 10-vuotisjuhlat.
Lääninrovasti Veikko Huttunen vihki yhdistyksen lipun välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
Yhdistyksen 10-vuotisjuhla pidettiin iltapäivällä seurakuntatalolla.
Yhdistyksen kirjanpitäjä pankinjohtaja Kauko Huusko totesi pitämässään juhlapuheessa mm: tammikuussa 1959 perustettu naisjaosto on toiminut yhdistyksen huomattavana tukena.
Huusko totesi puheessaan, ettei yhdistys ole perustettu vain sodassa olleita varten, vaan siihen ovat nuoremmatkin tervetulleita.
Nuoret eivät ole eläneet vieraan vallan alaisina, eivät tunne isänmaallisuutta samanlaisena kuin paljon nähnyt vanhempi sukupolvi.
Lippu yhdistää ja sen ympärille kokoonnutaan puolustamaan lipun sisältämää aatetta. Rakennusmestari Arvo Rissanen on suunnitellut ja piirtänyt yhdistyksen lipun.
Perinteitä toimintaa ja uusia tuulia
Yhdistyksen toimintaan oli kuuluneet kunniavartiot, osallistuminen maanpuolustusjuhlille ja mm. kaatuneitten muistopäivän tapahtumien järjestäminen. Jäsenistöä osallistuu reservinaliupseeripiirin järjestämiin koulutustapahtumiin. Yhdistys järjesti jäsenilleen myös virkistystapahtumia yhdessä naisosastonsa kanssa.
Vuoden 1969 vuosikokouksessaan suunniteltiin Reservialiupseerien osaston perustamista Lentiiraan ja tammikuussa 1971 heräsi ajatus oman lehden julkaisemisesta. Tämäkin hyvä suunnitelma jäi vielä tässä vaiheessa teoriatasolle.
Jäsenkehitys oli 1960-luvulla positiivista ja jäsenmäärä kasvoi ollen 100 maksanutta jäsentä.
Seuraavalla vuosikymmenellä toiminta ja jäsenkehitys hiljaa hiipuivat. Vuoden 1984 lopulla yhdistyksessä oli 74 maksanutta jäsentä.
Vuoden 1985 aikana aliupseerien naisosasto alkoi jälleen herätellä toimintaansa. Naisia aktivoivat Kerttu Sievänen, Ritva Karikko, Liisa Tiiliharju ja myöhemmin Aila Kyllönen, Pirjo Heikkinen ja Merja Suominen.
Yhdistyksen Kenttäpostilehti ilmestyi ensimmäisen kerran 15. päivänä huhtikuuta 1986. Yhdessä naisosaston kanssa pidettiin yhdistyksen 30-vuotisjuhlat Kontion koulun juhlasalissa. Tilaisuudessa palkittiin runsaasti 1950-70-luvun toimitsijoita.
Yhdistys järjesti 2.-3.12.1989 yhdessä reserviupseerien kanssa Talvisodan muistonäyttelyn, johon tutustui reilut 1300 vierailijaa. Samana vuonna oli myös haastateltu talvisodan taistelijoita.
Reserviläisjärjestöt toimivat ensimmäisen kerran Jyrkänkosken talvisotatukikohdassa heinäkuussa 1990. Vaatimattomaan Kuhmon taisteluista kertovaan näyttelyyn tutustui reserviläisten ällistykseksi 18 päivän aikana yli 6000 matkailijaa. Ihmisten kiinnostus lähihistoriaamme oli herännyt - myös televisio tarjosi Talvisodan taisteluista kertovia ohjelmia.
Heinäkuussa 1991 toimittiin jälleen Jyrkänkosken talvisotatukikohdassa. Naiset olivat mukana järjestämässä kanttiinipalveluja matkailijoille. Kolmen viikon aikana kävi liki 5700 vierailijaa.
Maaliskuun 1992 aikana Kuhmon reserviläiset järjestivät kaksi kertaa opastetun ja ohjelmallisen Kuhmon Talvisotakierroksen. Saunajärven koulun maastoon perustettiin mm. venäläisten laavukylä.
Kesällä 1992, jälleen heinäkuussa kolme viikkoa toimittiin Jyrkänkoskella, jossa vierainamme kävi liki 5500 matkaajaa.
Uusi Korpilinna
Jo yhdistyksen toiminnan alkuvuosina pohdittiin oman toimitilan hankkimista. Kuhmon Reservinaliupseerit ry päätti lokakuun 1992 kokouksessaan majan rakentamisesta Jyrkänkoskelle.
Metsähallituksen kanssa sovittiin majan sijoittamisesta tukikohdan maastoon. Hankkeesta otettiin yhteyttä myös veteraaneihimme, oliko suotavaa rakentaa maja Talvisodan taistelupaikalle. Veteraanit vastasivat, että paikka oli erinomainen. Nimeä pohdittaessa tiedustelimme veteraaneilta, olisiko Korpilinna oikea nimi yhdismajallemme, niin he tyytyväisinä ilmoittivat nimen olevan hyvän kyseiselle paikalle rakennettavalle reserviläimajalle.
Paperihommista selvittyä, talvella 1993 Tapio Karikon rekalla alettiin kerätä Kuhmosta lahjoituksina saatuja rakennuspuita. Maaliskuun 8. päivänä 1993 aloitettiin majan kehikon rakentaminen Jyrkänkosken lanssilla vanhan sotatien pohjalla.
Lumien sulettua suoritettiin pohjatyöt majan tulevalla tontilla, kehikko purettiin ja siirrettiin koottavaksi tontilleen.
Rakennustoiminta toteutui pitkälti talkoilla 35 miehen antamalla panoksella. Jyrkän miehet Matti Pääkkönen ja nyt jo edesmennyt Eino Hirvilahti uurastivat talkoissa maaliskuulta aina majan valmistumiseen saakka.
Rovasti Timo Löytty vihki Korpilinna majan 20. päivänä marraskuuta 1993 satapäisen vierasjoukon läsnä ollessa. Monet tahot muistivat juhlapäivänä majan hankkinutta yhdistystä. Nöyrä toivomuksemme, että majastamme tulisi elävä maja, on toteutunut vuosien saatossa.
Jyrkänkosken tukikohta
Reserviläisten Kuhmon taistelujen esitteleminen alkoi Jyrkänkoskella heinäkuussa 1990. Heti alkuvuosina näyttelyä kehitettiin lisäämällä jv-aseiden määrää.
Kuhmon kaupunki aloitti tukikohdassa entisöintityöt 1995 ja sai ne päätökseen 1996. Jyrkänkoskella entisöitiin mm. taisteluhautaa, kk-pesäke, sirpalesuoja ja puron varressa hirsillä tuettu panssariestevalli, räjäytetty silta ja jv-esteet. Luelahdelta tukikohtaan haettiin kenraali Gusevskin Fårdi malli 1935. Museoautolle rakennettiin vuonna 1997 näyttelytalli, joka katettiin pärekatolla.
Kuhmolaisen alikersantti Mauno Hyvärisen pst-tykki laitettiin paikalleen taisteluhaudan viereen, mistä se 19.12.39 tuhosi puron taakse ensimmäisen vihollisen panssarivaunun. Naisille tehtiin pyörillä liikkuva kanttiinivanu virkistystarjolua varten.
Vuonna 1999 laitettiin vänrikki Uuno Aarnion heittimet paikoilleen, josta ne avasivat tulen 16.12.39 venäläisiä sillanrakentajia vastaan. Aarnio palveli JR 65:n III:ssa pataljoonassa.
Venäläisen kenraalin kenttäleipoma haettiin talkooporukalla Luelahdelta kesällä 2000 ja 29.6.2001 saatiin Parolan panssarimuseosta tukikohtaan T-26 mallinen tankki, joita venäläiset käyttivät Kuhmon taisteluissa.
Toukokuussa 2002 Jyrkänkoskelle rakennettiin tankille talvitalli, jonne koottiin taisteluista kertova pienimuotoinen näyttely.
Talliin koottiin kesällä 2005 suomalaisten Kuhmossa kaatuneitten sotilaitten tiedosto ja kesällä 2006 Kuhmon taisteluista ja Rukajärven suunnan taisteluista kertova valokuvanäyttely.
Jäsenkehitys
Yhdistyksen toiminta oli vilkasta 1960-luvulla ja jäsenmäärä kasvoi 100 maksaneeseen jäseneen.
Toiminta hiipui hiljalleen 1970-luvulla ja jäsenmäärä oli vuonna 1984 74 jäsentä.
Jäsenmäärä oli noussut vuonna 1992 94 maksaneeseen jäseneen ja vuonna 1995 jäseniä oli jo 155 henkilöä.
Keväällä 1996 tehtiin sääntömuutos. Yhdistyksen täysivaltaisiksi jäseniksi voitiin liittää kaikki asevelvollisuuden suorittaneet Suomen kansalaiset sotilasarvoon katsomatta. Yhdistyksen nimi muuttui Kuhmon Reserviläiset ry:ksi.
Vuonna 2000 jäsenmäärä ylitti 200 ollen vuoden lopulla 202 maksanutta jäsentä. Vuoden 2005 lopulla maksaneita oli 247 jäsentä ja 2006 ennätykselliset 275 maksanutta.
Urheilutoiminta
Jäsenistömme on menestynyt hyvin kilpailuissa. Lajeina ovat useimmiten hiihto, pistooliampumahiihto, ampumahiihto, suunnistus, pistooli- ja kivääriammunnat ja maastomestaruuskilpailut.
Valtakunnan tasolla liiton mestaruuskisoissa ovat menestyneet mm. Heimo Kärnä, Aarne Peltonen, Reino Mononen, Harri Kemppainen ja Asko Kähkönen.
Pirjo Urpilainen on voittanut yleisen sarjan Suomen mestaruuksia ja on edustanut Suomea mm. MM-kilpailuissa.
Eero Väisänen on voittanut sileän hiihdossa useita ikämiesten maailmanmestaruuksia.
Jäsenistömme hankki 1990-luvun lopulla armeijan kauppaamia reserviläiaseita, suomalaisia sotilaskiväärejä. Yhdistys perusti kiväärijaoksen ja kiväärikisoja käydään vuoden aikana useita.
Ilma-aseradat lukion kellarissa kunnostettiin yhdessä reserviupseerien kanssa. Radalla on ohjatut harjoitukset kahdesti viikossa. Junioreille annetaan ohjausta ja järjestetään kisoja.
Yhdistyksellämme on kivääriottelu 300 metriltä Hyrynsalmen kanssa ja ilm-aseilla ja ruutiaseilla kisataan vuorovuosina kolimiottelu Kuhmo - Nurmes - Sotkamo.
Heikki Flöjt rakensi kiintorastiradan Jyrkänkosken maastoon. Jyrkänkoskella pidetään nuorille 4 - 16-vuotiaille Korpilinna cup hiihdot.
Jäsenistöllämme on mahdollisuus käyttää Kivan painonnostajien salivuoroja ohjattuun kuntoiluun.
Reserviläisten Kuhmon taistelujen esitteleminen alkoi Jyrkänkoskella heinäkuussa 1990. Heti alkuvuosina näyttelyä kehitettiin lisäämällä jv-aseiden määrää.
Kuhmon kaupunki aloitti tukikohdassa entisöintityöt 1995 ja sai ne päätökseen 1996. Jyrkänkoskella entisöitiin mm. taisteluhautaa, kk-pesäke, sirpalesuoja ja puron varressa hirsillä tuettu panssariestevalli, räjäytetty silta ja jv-esteet. Luelahdelta tukikohtaan haettiin kenraali Gusevskin Fårdi malli 1935. Museoautolle rakennettiin vuonna 1997 näyttelytalli, joka katettiin pärekatolla.
Kuhmolaisen alikersantti Mauno Hyvärisen pst-tykki laitettiin paikalleen taisteluhaudan viereen, mistä se 19.12.39 tuhosi puron taakse ensimmäisen vihollisen panssarivaunun. Naisille tehtiin pyörillä liikkuva kanttiinivanu virkistystarjolua varten.
Vuonna 1999 laitettiin vänrikki Uuno Aarnion heittimet paikoilleen, josta ne avasivat tulen 16.12.39 venäläisiä sillanrakentajia vastaan. Aarnio palveli JR 65:n III:ssa pataljoonassa.
Venäläisen kenraalin kenttäleipoma haettiin talkooporukalla Luelahdelta kesällä 2000 ja 29.6.2001 saatiin Parolan panssarimuseosta tukikohtaan T-26 mallinen tankki, joita venäläiset käyttivät Kuhmon taisteluissa.
Toukokuussa 2002 Jyrkänkoskelle rakennettiin tankille talvitalli, jonne koottiin taisteluista kertova pienimuotoinen näyttely.
Talliin koottiin kesällä 2005 suomalaisten Kuhmossa kaatuneitten sotilaitten tiedosto ja kesällä 2006 Kuhmon taisteluista ja Rukajärven suunnan taisteluista kertova valokuvanäyttely.
Jäsenkehitys
Yhdistyksen toiminta oli vilkasta 1960-luvulla ja jäsenmäärä kasvoi 100 maksaneeseen jäseneen.
Toiminta hiipui hiljalleen 1970-luvulla ja jäsenmäärä oli vuonna 1984 74 jäsentä.
Jäsenmäärä oli noussut vuonna 1992 94 maksaneeseen jäseneen ja vuonna 1995 jäseniä oli jo 155 henkilöä.
Keväällä 1996 tehtiin sääntömuutos. Yhdistyksen täysivaltaisiksi jäseniksi voitiin liittää kaikki asevelvollisuuden suorittaneet Suomen kansalaiset sotilasarvoon katsomatta. Yhdistyksen nimi muuttui Kuhmon Reserviläiset ry:ksi.
Vuonna 2000 jäsenmäärä ylitti 200 ollen vuoden lopulla 202 maksanutta jäsentä. Vuoden 2005 lopulla maksaneita oli 247 jäsentä ja 2006 ennätykselliset 275 maksanutta.
Urheilutoiminta
Jäsenistömme on menestynyt hyvin kilpailuissa. Lajeina ovat useimmiten hiihto, pistooliampumahiihto, ampumahiihto, suunnistus, pistooli- ja kivääriammunnat ja maastomestaruuskilpailut.
Valtakunnan tasolla liiton mestaruuskisoissa ovat menestyneet mm. Heimo Kärnä, Aarne Peltonen, Reino Mononen, Harri Kemppainen ja Asko Kähkönen.
Pirjo Urpilainen on voittanut yleisen sarjan Suomen mestaruuksia ja on edustanut Suomea mm. MM-kilpailuissa.
Eero Väisänen on voittanut sileän hiihdossa useita ikämiesten maailmanmestaruuksia.
Jäsenistömme hankki 1990-luvun lopulla armeijan kauppaamia reserviläiaseita, suomalaisia sotilaskiväärejä. Yhdistys perusti kiväärijaoksen ja kiväärikisoja käydään vuoden aikana useita.
Ilma-aseradat lukion kellarissa kunnostettiin yhdessä reserviupseerien kanssa. Radalla on ohjatut harjoitukset kahdesti viikossa. Junioreille annetaan ohjausta ja järjestetään kisoja.
Yhdistyksellämme on kivääriottelu 300 metriltä Hyrynsalmen kanssa ja ilm-aseilla ja ruutiaseilla kisataan vuorovuosina kolimiottelu Kuhmo - Nurmes - Sotkamo.
Heikki Flöjt rakensi kiintorastiradan Jyrkänkosken maastoon. Jyrkänkoskella pidetään nuorille 4 - 16-vuotiaille Korpilinna cup hiihdot.
Jäsenistöllämme on mahdollisuus käyttää Kivan painonnostajien salivuoroja ohjattuun kuntoiluun.
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus
Vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa otetaan huomioon puolustuvoimien, rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten ohjeet.
Koulutuksen suunnittelua, johtamista, toteuttamista ja valvontaa varten on perustettu Maanpuolustukoulutus ry.
Kuhmoon perustettiin oma paikallisosasto, joka järjestää PAT-toimintaa. Alkuvuosien hiljaiselon jälkeen Kuhmossa on järjestetty Jaakko Klemetin ja Vaito Kääriäisen johdolla koulutusta, mm. kohteensuojaamista.
Helmikuussa 1999 oltiin johtamistaidon kurssilla Jämäksen kasarmilla. Kurssin aihe oli " pulmallisia johtamistilanteita ". Eri kursseilla saatiin pioneeritaitoja, etsintä- ja suojelukoulutusta. Suojelukoulutuksessa testattiin mm. väestösuojan välineistöä.
Käytännön taitoja tarvittiin elokuussa 2001, kun reserviläiset hoitivat Kirkkopäivien liikenteenohjauksen ja viestiliikenteen.
Maanpuolustuskoulutus ry:n tärkeimmäksi tapahtumaksi on noussut Kainuussa toukukuussa Vuosangassa järjestettävät kurssit. Toukokuussa 2006 yhdelletoista eri kurssille kouluttajineen osallistui 170 vapaaehtoista.
Vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa otetaan huomioon puolustuvoimien, rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten ohjeet.
Koulutuksen suunnittelua, johtamista, toteuttamista ja valvontaa varten on perustettu Maanpuolustukoulutus ry.
Kuhmoon perustettiin oma paikallisosasto, joka järjestää PAT-toimintaa. Alkuvuosien hiljaiselon jälkeen Kuhmossa on järjestetty Jaakko Klemetin ja Vaito Kääriäisen johdolla koulutusta, mm. kohteensuojaamista.
Helmikuussa 1999 oltiin johtamistaidon kurssilla Jämäksen kasarmilla. Kurssin aihe oli " pulmallisia johtamistilanteita ". Eri kursseilla saatiin pioneeritaitoja, etsintä- ja suojelukoulutusta. Suojelukoulutuksessa testattiin mm. väestösuojan välineistöä.
Käytännön taitoja tarvittiin elokuussa 2001, kun reserviläiset hoitivat Kirkkopäivien liikenteenohjauksen ja viestiliikenteen.
Maanpuolustuskoulutus ry:n tärkeimmäksi tapahtumaksi on noussut Kainuussa toukukuussa Vuosangassa järjestettävät kurssit. Toukokuussa 2006 yhdelletoista eri kurssille kouluttajineen osallistui 170 vapaaehtoista.
Menestyminen yhdistystoiminnassa
Kuhmon Reserviläiset nimettiin Reserviläisliitto ry:n malliyhdistykseksi vuonna 1995.
Puheenjohtaja Heikki Pitäjämäki valittiin Vuoden Reserviläiseksi 17.4.1999 Savonlinnassa Reserviläisliiton vuosikokouksessa. Tämäkin nimitys antaa arvoa yhdistyksen ansiokkaalle toiminnalle.
Kuhmon Reserviläisten naisjaosto palkittiin Kajaanissa pidetyssä Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö ry:n syyskokouksessa 7.9.2002 vuoden malliosastona. Naisten saama tunnustus osoittaa, miten naisosasto toiminnallaan virkistää koko yhdistystä.
Melkoisena saavutuksena on mainittava, että Kuhmon Reserviläiset ry. palkittiin, toistamiseen, " Suomen parhaana reserviläisyhdistyksenä "16.4.2005 Helsingissä pidetyssä Reserviläiliiton kevätkokouksessa.
Nämä kaikki menestykset kuvaavat yhdistyksen ansiokasta toimintaa. Menestyksen takana on sadan henkilön pyyteetön panostus vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.
NAISOSASTON TOIMINTAA
Varainhankintaa
Meitä oli puolisentusinaa naista miesten joukossa talkoissa keväällä joskus 1960-luvulla, kertoilee Katri Tikkanen muistojaan.
Tällä hommalla oli tarkoitus kartuttaa yhdistyksen rahavaroja.
Jämäslahdella aivan tien vieressä oli Kajaani-yhtiön sullipinoja, joita porukalla purettiin suoraan veteen.
Lautat oli jo valmiiksi puomitettu. Me aherrettiin siinä kolme neljä tuntia, että saatiin pinot purettua. Iiris Puhakaisen keittämät kahvit urakkalaiset nauttivat ulkosalla.
Kilpelänkankaan juhlat
Aini Piirainen muisteli vuoden 1958 asevelijuhlia. Kuhmon reservinaliupseerien naisia oli mukana talkoissa. Meillä oli Tuupalan koulun pihamaalla telttakatoksia, joiden alla huolettiin vieraita.
Vieraita oli majoitettu koulun tiloihin.
Minä muistan, kun Heikki ja Olka Norri saapuivat yöllä koululle. Olka oli omaa sukuaan Mähönen ja entisiä kuhmolaisia. Olka oli tutustunut mieheensä Talvisodan jälkeen. Heikki Norri taisteli Kuhmossa talvella 1940 joukkueenjohtajana JR 65:n III:n pataljoonan kolmannessa kk-joukkueessa.
JR 65:n miehet palvelivat vielä rauhan tultua Kuhmossa rajan vartioinyi tehtävissä.
Heikin veli Esko kaatui miltei sille paikalle Kilpelänkankaalla, missä 1958 asevelijuhlien aikana paljastettiin Kuhmon taistelujen päämuistomerkki.
Ompeluiltoja
Toimin 1960-luvulla Kuhmon Reservinaliupseerien naisosaston puheenjohtajana. Silloin pidettiin usein ompeluiltoja. Miehetkin olivat mukana. Ompeluiltoja pidettiin perheissä. Kahviteltiin, laulettiin ja turistiin, kun oli kavereita.
Naisilla oli aina käsityö mukana. Miehet pitelivät lankavyyhtejä. Näissä illoissa syntyivät monet lapaset ja sukat.
Miehiä aina auteltiin, kun heille sattui isompia hommia, me kahvia keitettiin ja makkaroita paistettiin, muisteli Aili Kyllönen.
Kuhmon Reserviläiset nimettiin Reserviläisliitto ry:n malliyhdistykseksi vuonna 1995.
Puheenjohtaja Heikki Pitäjämäki valittiin Vuoden Reserviläiseksi 17.4.1999 Savonlinnassa Reserviläisliiton vuosikokouksessa. Tämäkin nimitys antaa arvoa yhdistyksen ansiokkaalle toiminnalle.
Kuhmon Reserviläisten naisjaosto palkittiin Kajaanissa pidetyssä Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö ry:n syyskokouksessa 7.9.2002 vuoden malliosastona. Naisten saama tunnustus osoittaa, miten naisosasto toiminnallaan virkistää koko yhdistystä.
Melkoisena saavutuksena on mainittava, että Kuhmon Reserviläiset ry. palkittiin, toistamiseen, " Suomen parhaana reserviläisyhdistyksenä "16.4.2005 Helsingissä pidetyssä Reserviläiliiton kevätkokouksessa.
Nämä kaikki menestykset kuvaavat yhdistyksen ansiokasta toimintaa. Menestyksen takana on sadan henkilön pyyteetön panostus vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.
Puheenjohtajat
Aarne Eskelinen 1957 - 59, Oiva Puranen 1960 - 63, Eino Niskanen 1964 - 66
Raimo Merentie1967 - 72, Olavi Kakko1973 - 76, Ilmari Sievänen 1977 - 80
Olavi Kakko1981 - 82, Ilmari Sievänen 1983 - 84, Heikki Pitäjämäki 1985 -
NAISOSASTON TOIMINTAA
Varainhankintaa
Meitä oli puolisentusinaa naista miesten joukossa talkoissa keväällä joskus 1960-luvulla, kertoilee Katri Tikkanen muistojaan.
Tällä hommalla oli tarkoitus kartuttaa yhdistyksen rahavaroja.
Jämäslahdella aivan tien vieressä oli Kajaani-yhtiön sullipinoja, joita porukalla purettiin suoraan veteen.
Lautat oli jo valmiiksi puomitettu. Me aherrettiin siinä kolme neljä tuntia, että saatiin pinot purettua. Iiris Puhakaisen keittämät kahvit urakkalaiset nauttivat ulkosalla.
Kilpelänkankaan juhlat
Aini Piirainen muisteli vuoden 1958 asevelijuhlia. Kuhmon reservinaliupseerien naisia oli mukana talkoissa. Meillä oli Tuupalan koulun pihamaalla telttakatoksia, joiden alla huolettiin vieraita.
Vieraita oli majoitettu koulun tiloihin.
Minä muistan, kun Heikki ja Olka Norri saapuivat yöllä koululle. Olka oli omaa sukuaan Mähönen ja entisiä kuhmolaisia. Olka oli tutustunut mieheensä Talvisodan jälkeen. Heikki Norri taisteli Kuhmossa talvella 1940 joukkueenjohtajana JR 65:n III:n pataljoonan kolmannessa kk-joukkueessa.
JR 65:n miehet palvelivat vielä rauhan tultua Kuhmossa rajan vartioinyi tehtävissä.
Heikin veli Esko kaatui miltei sille paikalle Kilpelänkankaalla, missä 1958 asevelijuhlien aikana paljastettiin Kuhmon taistelujen päämuistomerkki.
Ompeluiltoja
Toimin 1960-luvulla Kuhmon Reservinaliupseerien naisosaston puheenjohtajana. Silloin pidettiin usein ompeluiltoja. Miehetkin olivat mukana. Ompeluiltoja pidettiin perheissä. Kahviteltiin, laulettiin ja turistiin, kun oli kavereita.
Naisilla oli aina käsityö mukana. Miehet pitelivät lankavyyhtejä. Näissä illoissa syntyivät monet lapaset ja sukat.
Miehiä aina auteltiin, kun heille sattui isompia hommia, me kahvia keitettiin ja makkaroita paistettiin, muisteli Aili Kyllönen.
